[vc_row][vc_column width=”5/6″][mk_fancy_title tag_name=”h2″ style=”false” color=”#393836″ size=”22″ font_weight=”bold” font_style=”inhert” letter_spacing=”0″ margin_top=”0″ margin_bottom=”18″ font_family=”none” align=”left” strip_tags=”false”]Hyvä koti hevoselle?[/mk_fancy_title][mk_image src=”https://www.soulteam.fi/wp-content/uploads/2016/10/IMG_3989.jpg” image_width=”853″ image_height=”448″ crop=”true” svg=”false” lightbox=”false” frame_style=”simple” target=”_self” caption_location=”inside-image” align=”left” margin_bottom=”10″][mk_padding_divider size=”40″][vc_column_text disable_pattern=”true” align=”left” margin_bottom=”0″]Haluaisin valaista hieman aihetta hevosen pysyvä koti ja ihmisen sitoutuminen hevosen systeemiälyn perspektiivistä. Hevonen toteuttaa yksilönä ja laumana erittäin tehokkaalla tavalla systeemiälykkyyttä, toisin kuten joskus hevosihmiset. Joutuessaan uuteen laumaan ja ympäristöön se mukauttaa lajilleen ja elämälleen tärkeät perusasiat erittäin tehokkaasti.

Hevosen aivoissa ei ole cortex -osaa, ja siitä syystä sen tunne ja toiminta tapahtuu samanaikaisesti. Se ei tilanteessa hukkaa aikaa toiminnan syiden ja seurausten punnitsemiseen. Samanaikaisesti hevosella on kykyä hahmottaa kuluvan hetken kokonaisuuksien muuttuvuus. Sen systeeminen havainnointikyky on kehittynyt, mikä tarkoittaa kykyä hahmottaa erilaisia kokonaisuuksia, myös toistensa sisässä ja lomissa. Hevonen ymmärtää, miten se lajina sekä elää että luo systeemejä ja kuinka ne kaikki näkevät saman systeemin, saman elämän! omasta ainutlaatuisesta perspektiivistään käsin.

Teemme tutkimusta Aalto-yliopiston systeemiälyn tutkimusryhmässä professorien Esa Saarisen ja Raimo Hämäläisen johdolla hevosen vaikuttavuudesta hevosavusteisessa työssä painopisteenä systeemiälykäs yritysjohtajuusvalmennus. Kokoamme yhteen maailmalla aiheeseen (hevoseen) liittyvien tutkimusten tuloksia ja yhtenäistämme varsin kirjavaa käsitteistöä systeemiälyteorian ja käsitteistön avulla. Näissä tutkimuksissa todettujen hevosen tilanneratkaisujen ja sopeutumisten sekä omien kokemuksieni perusteella uskaltaisin väittää seuraavaa: Hevosen muuttaessa uuteen ympäristöön ja laumaan ei ongelmaa aiheudu ympäristön muutoksesta tai laumasta, vaan ratkaisevassa roolissa on sen saama kohtelu ja käsittely ihmisten taholta.

Missään tapauksessa ei voi väittää, että hevosen kohdatessa uusia ihmisiä sen olosuhteet huononisivat. Pääsääntöisesti hevoset saavat hyvää ja huomioivaa huolenpitoa ja käsittelyä. Poikkeuksia on, mutta muutokset voivat olla molemman suuntaisia. Hevosen luonnolliselle systeemiälykkäälle elämälle ja toiminnalle suurin este on hevosten eristäminen toisistaan, jolloin luonnollisen lauman syntyminen, käytös ja toiminta on mahdotonta.

Hevonen on utelias ja aktiivinen. Se pyrkii kommunikaatioon ja yhteyteen, jotta laumalle luontaiset sosiaaliset rakenteet nousevat esiin. Hevonen elää aina kun on mahdollista laumassa. Olennaisin kysymys onkin, tapahtuuko sen luontaisessa tarpeessa laumaan ja lajityypilliseen elämään muutoksia hevosen muuttaessa uuteen ympäristöön.

Linda Kohanov esittelee kirjassaan The Power of the Herd jaottelun saalistajan voiman ja saalistettavan voiman välillä. Kohanovin tekemä jaottelu saalistavan ja saalieläimen voimaan tarjoaa näkökulman rationaalisen ja intuitiivisen älykkyyden rinnakkaiseen avaamiseen. Saalieläimellä on kyky havaita laajasti. Eloon jäädäkseen se on harjaantunut hahmottamaan kokonaisuuksia. Se näkee samanaikaisesti sekä yksityiskohtia että hahmottaa kokonaisuuden laajasti. Se ei yritä katsoa ja löytää olennaisuuksia vaan se vain lepää näkemisen tilassa. Olennaista on ihmisen kyky vastata hevosen herkkyyteen ja älykkyyteen tarjotessaan hevoselle sen elinympäristön ja ollessaan vuorovaikutuksessa sen kanssa.

Meillä ihmisillä taas on taipumusta arjen kuormituksessa ja stressissä kaventaa elämän näkökulmaa. Huolehtiessa tai pelätessä ihminen yleensä lipsuu äärinäkökulmien välillä ja tukeutuu introjektioon eli ulkoapäin tulevien uskomusten, viestien, vaatimusten, oletusten ja sääntöjen sisäistämistä ilman kunnollista niiden arviointia. Ihmisellä on taipumus identifioida itsensä näihin uskomuksiin ja toimintatapoihin. Alamme luulla, että olemme sellaisia kuin selviytymiskeinomme. Pikkuhiljaa näistä syntyessään tärkeistä säätelymalleista tuleekin jähmeitä, kaikkiin ympäristöihin yleistettyjä, tiedostamattomia toimintamalleja.

Mukaeltuna Systeemiälyn tutkimusryhmän sivuilta: “systeemiäly yhdistää inhimillisen herkkyyden ja aktiivisen tekemisen. Kokonaisuus muovaa ihmistä ja hän osaltaan itse muovaa kokonaisuutta – usein intuitiivisesti, vaistomaisesti ja tiedostamatta.” Kun luen yllä olevan kiteytyksen asettaen ihmisen paikalle hevosen, tämä kuulostaa valtavan todelta ja tutulta.

Hienoa, jos luit tekstini. Toivon että sait siitä palan uutta näkökulmaa myös vastaasi tuleviin haasteisiin ja mahdollisuuksiin.

– Esa

********

Johdatko työssäsi tiimiä, isompaa porukkaa tai koko yritystäsi?
Kaipaatko ryhmää, jonka kanssa pääset suoraan olennaisen äärelle?

Vai toimitko työssäsi asiantuntija-roolissa? Oletko vastuussa omasta työnohjauksestasi ja motivoinnistasi? Haluatko oppia johtamaan ja hoitamaan itseäsi?

Kehitä hiljaista, selkeää, keskittynyttä ja myötätuntoista vahvuutta itsessäsi. Keväällä 2017 alkavat uudet valmennusryhmämme tarjoavat vaikuttavan matkan, jonka aikana syvennät itsetuntemustasi hevosten avustuksella. Osallistumalla nyt Aalto-yliopiston systeemiälyn väitöskirjatutkimukseen saat valmennuksen lokakuun loppuun asti Early Bird -hintaan 395€ + alv/päivä (normaalisti 495 €+ alv/pvä).

Kiinnostuitko? Laita viestiä: jonna@soulteam.fi taihenriika@soulteam.fi

Ajankohtaista sivulta löydät lisää tietoa psykoterapiasta, työnohjauksesta ja valmennuksistamme.

EKD-Hevostaidosta löydät lisää täältä.[/vc_column_text][mk_padding_divider size=”40″][vc_facebook type=”standard”][/vc_column][vc_column width=”1/6″][/vc_column][/vc_row]