In Blogi

Hevosavusteisen työn perustana turvallisuuden tunne 

Polyvagaalinen teoria hevosavusteinen koulutus SoulTeam

Ihminen ja hevonen ovat yllättävän samanlaisia yhdessä yhdessä elämän perustavimmista kysymyksistä: Olenko turvassa? Voinko luottaa sinuun? Oletko ystävä vai vihollinen?

Vaikkeivät turvakysymykset useimmiten olekaan tietoisia, uhkiin varautuva systeemi on aina aktiivinen. Automaattinen, hermostollinen vaaratutka skannaa ja arvioi jokaisen elämäsi hetken. Meistä kukaan ei pysty kytkemään automaattista uhkia kartoittavaa prosessia pois päältä. Ja koska hevonen on laumaeläimen lisäksi myös pakoeläin, sille kysymys turvallisuudesta on vielä tärkeämpi kuin ihmiselle. Voikin olla, että ehkä juuri tästä syystä hevonen on herkkäviritteinen aistimaan toisen sisäistä asennetta ja tunnetilaa.

Stephen Porges on tutkinut nisäkkäiden ja näin ollen myös ihmisen autonomista hermostoa ja erityisesti kiertäjähermon merkitystä yksilön selviytymismekanismeissa. Porgesin kehittämä Polyvagaalinen teoria on tarjoaa ymmärryksen turvallisuuden tunteen neurobiologisesta perustasta ja tarjoaa sitä kautta konkreettisen ja ymmärrettävän teoreettisen perustan hevosavusteiselle työlle.

Tunteeko ihminen olevansa turvassa oman elämänsä erilaisissa tilanteissa on aivan perustava. Turvallisuuden tunne on kaiken oppimisen ja kasvun edellytys. Turvattomana ei yksinkertaisesti kukaan pysty oppimaan. Aivot eivät toimi.

Kysymys turvasta ja toisaalta sekä ihmisten että hevosten lajityypillinen halu sosiaaliseen yhteyteen luovat konkreettisen väylän hevosavusteisen työn kokemuksellisuudelle ja kehollisuudelle. Meillä onkin ehkä enemmän lajirajat ylittäviä samankaltaisuuksia kuin arjessa useimmiten tiedostamme. Selviytyäkseen ja voidakseen hyvin jokaisen nisäkkään, niin hevosen kuin ihmisenkin, on pystyttävä tunnistamaan ystävä vihollisesta, tietämään mitkä tilanteet ovat turvallisia ja mitkä vaarallisia sekä mukauttamaan omaa toimintaansa suhteessa omaan perheeseen tai laumaan. Hevoset tarjoavat rikkaan, aistikylläisen ja konkreettisen maailman tutkia omaa tapaa olla suhteessa muihin, pelkoja, voimavaroja, rentoutumista, uuden oppimista, lohdutetuksi tai kannetuksi tulemisen kokemuksia. Parantuminen, voimaantuminen tai kasvu tapahtuvat suhteessa toiseen elävään olentoon.

Halu kontaktiin, autenttiseen vuorovaikutukseen sekä yhteyteen itsen ja toisten kanssa on yksi elämän suurimmista sisäsyntyisistä orientaatioista. Kaipuu yhteyteen toisen kanssa on kirjoitettu jokaisen meidän ytimiin.

Olet heti vauvana hakenut aktiivisesti kontaktia äitiin, isään, sinua hoitaviin ihmisiin. Kehosi on virittynyt tunnistamaan sinua hoitavan ihmisen mielialan ja viestin sekä vastaamaan siihen. Ihminen on yksinkertaisesti herkistynyt toiselle olennolle ensimmäisestä hengityksestä alkaen.

Hurjista lähisuhdeväkivallan tilastoista huolimatta aika usein psykoterapia- ja valmennusasiakkaittemme kokemus on, että lapsuudessa fyysinen turvallisuus on toteutunut. On ollut katto pään päällä, lämmintä, aina ruokaa jääkaapissa. Samalla psykologinen turvallisuuden tunne on voinut jää hyvinkin hauraaksi.

Mitä psykologinen turvallisuus sitten tarkoittaa? Se tarkoittaa aiemmin mainittua turvallista yhteyttä toisiin. Se tarkoittaa varmuutta siitä, että rakastettu. Että saa itse rakastaa niin, että omalla rakkaudella on toisille merkitystä. Että joku iloitsee juuri sinun olemassaolostasi. Että olet tervetullut. Se tarkoittaa, että voi olla muiden seurassa oma, kokonainen itsensä. Ettei itseään tarvitse pienentää tai pelätä että muut häpäisevät, hylkäävät tai rankaisevat siitä, että ilmaisee oman kokemuksensa jostain asiasta. Psykologisen turvan tunne ystäväporukassa, työtiimissä, perheessä, parisuhteessa on valtava lahja. Kun tunnemme, että yhdessä olemme turvassa, avautuvat sellaiset mahdollisuudet, kauneudet ja häikäisevyydet, jollaisia emme ennen tienneet olevankaan.

Psykologinen turvallisuus tapahtuu aina elävien olentojen välisessä suhteessa. Se rakentuu pitkälti sosiaalisen yhteyden kokemisesta muiden kanssa. Olemme syntymästämme asti virittäytyneet tulkitsemaan automaattisesti toistemme ilmeitä ja eleitä. Onkin mielenkiintoista, että turvallisuuden tunteeseen kiinteästi vaikuttava kiertäjähermo on välittömässä yhteydessä niin kasvojen ilmeitä ja äänensävyjä rekisteröiviin lihaksiin kuin hengitykseen ja sydämeenkin.

Hevosavusteisen työn kannalta on olennaista, että ihmisen ensimmäinen kieli on kehon, liikkeen, sanattoman yhteyden ja rytmin kieli. Sanallinen vuorovaikutus on vain murto-osa sitä kokonaiskaistaa, jolla olemuksemme keskustelevat keskenään, ja siksi sanat eivät monestikaan riitä. Et todennäköisesti usko kauniita sanoja, jos puhujan olemus viestii toista. Tai kun tunnet toisen vilpittömyyden, ei sanoilla ole niin suurta merkitystä. Kömpelömmätkin ilmaisut riittävät hyvin.

Hevoset ovat herkkyydessään kehollisen vuorovaikutuksen mestareita, ja sen vuoksi hevosavusteisen työn potentiaali on valtava niin terapeuttisessa, pedagogisessa kuin valmentavassa työssäkin.

****

Koulutuspäivä hevosavusteista työtä tekeville: Turvallisuuden tunne hevosavusteisen työn perustana

Ilmoittaudu nyt ennakkohintaan ja opi kuinka
voit hyödyntää polyvagaalista teoriaa hevosavusteisessa työssä omien asiakkaittesi kanssa.

* Opit vahvistamaan psykologisen turvallisuuden ilmapiiriä muutoksen mahdollistajana
* Opit tukemaan niin itseäsi, asiakastasi kuin hevostyökaveriasi pääsemään takaisin sietoikkunan sisälle, kun tilanne paineistuu.
* Opit käyttämään keho-mieli yhteyttä tehokkaana työkaluna osana hevosavusteista työtä.

Kun ilmoittaudut viimeistään 10.10.2018, saat koulutuksen edullisesti 200€ + alv 24% ja säästät 40€ + alv.

Ilmoittautuminen Henriikalle sähköpostilla (henriika@soulteam.fi) tai soittamalla minulle numeroon 040 4168409

Lue lisää…

Recommended Posts